Virtaa kirkonkylän vesistöihin

Pe 20.08.2021 09:15

Kategoria:

Virtaa kirkonkylän vesistöihin -hanke polkaistiin käyntiin syksyllä 2020. Pertunmaan kirkonkylä on vesien ympäröimä; tori, kunnantalo, koulu ja leikkipuisto Pieniveden Kaakonlahden rannalla, ympärillä Pankalampi ja Pienivedestä kohti Peruvettä laskeva Pankajoki. Hankeen tavoitteen on edistää kirkonkylän vesistöjen ja rantojen virkistyskäyttöä, veden laatua ja luontoarvoja.

Hankkeen taustajoukoista löytyy Pertunmaan kunnan lisäksi Pertun osakaskunta, Pertunmaa valtuuskunta ja Pertun kyläyhdistys. Hanke sai toukokuussa 2021 ELY:ltä rahoitusta kokonaissuunnitelman valmisteluun ja luontoarvojen selvittämiseen.

Pieniveden vedenlaatu on hyvä ja kalakantaa on hoidettu niin hoitokalastuksella kuin istutuksilla. Pertun osakaskunta ja sitä edeltäneet alueen osakaskunnat ovat pitkään tehneet määrätietoisesti työtä järven vedenlaadun ja kalakannan eteen. Järven vedenpinta laskee kesän aikana 50-70 cm, matalan veden aikaan järven karit tulevat esille ja lumpeet, ulpukat ja kaisla lisääntyvät. Torirantaan johtava Kaakonlahden veneväylä on vuosien saatossa kaventunut, mataloitunut ja osin kasvanut umpeen. Edellisestä ruoppauksesta on aikaa lähes 30 vuotta.

Pankajoen virtaamaa säätelee 1995 rakennettu pato ja Pieniveden vedenpinnan laskiessa voi joki loppukesästä olla lähes kuiva. Jokea on raivattu miesvoimin kymmenkunta vuotta, osakaskunnan ja vapaaehtoisten lisäksi myös kunta on osallistunut raivaukseen. Tavoitteena on, että korkean veden aikaan jokea pitkin voisi liikkua kanootilla. Pertun kyläyhdistys on kesällä 2021 raivannut luontopolun jokivarteen.

Pankalampi on matala ja kaislikkoinen pieni lampi. Hankkeen lähtökohtana on ollut parantaa veden laatua ja virtaamaa lammessa niittojen avulla. Veden virtauksen parantamiseksi voisi mahdollisesti pohtia myös pienimuotoista ruoppausta lammen pohjoiskärjessä, missä joki laskee Pankalammesta kohti Peruvettä.

Luontoarvoselvityksessä keskityttiin sammakoihin ja sudenkorentoihin ja sen on tehnyt Faunatica Oy. Sammakoiden kurnutusta käytiin kuuntelemassa aamuhämärissä toukokuussa. Tavallisten sammakoiden kurnutuksen lisäksi Pankalammella ja Pankajoen suulla kuului myös viitasammakon pulputus. Laji on Suomessa elinvoimainen, mutta rauhoitettu ja Suomella on EU:n määräämä vastuu lajin suojelusta. Sudenkorentoja kartoitettiin heinäkuussa. Pankalammella havaittiin monin paikoin lennossa lummelampikorentoja, jokunen myös Kaakonlahden Mattosaaren torin puoleisella rannalla. Lummelampikorennon kanta on Suomessa elinvoimainen, mutta myös se on rauhoitettu.

Viitasammakon ja lummelampikorentojen runsas esiintyminen Pankalammella vaikuttaa lammen kunnostussuunnitelmaan. Alun perin tarkoituksena oli Pankalammen niitto jo kesällä 2021, mutta nyt jäämme odottamaan Faunatica Oy:n lopullista raporttia ja ELY:n kantaa lammen niittosuunnitelmaan.

Kokonaissuunnitelma kirkonkylän vesistöille kattaa Pieniveden Kaakonlahden vesiväylän ruoppaussuunnitelman ja ruoppaustyön edellyttämän vesilupahakemuksen valmistelun, Pankalammen niittokohteet - huomioiden viitasammakot ja lummelampikorennot - sekä Pankajoen rantojen kunnostussuunnitelman. Kokonaissuunnitelman tekijäksi valikoitui Ramboll Finland Oy, joka on jo aiemmin tehnyt Mäntyharju-Vuohijärven kalatalousalueelle vesienhoidon yleissuunnitelman ja jolla näin ollen on paikallistuntemusta ja valmiiksi kerättyä lähtötietoa suunnitelman laadinnassa. Työ on lähtenyt käyntiin, Kaakonlahden pohjasta on otettu sedimenttinäytteet ja suunnitelma valmistuu lokakuuhun mennessä, jolloin voimme syksyn 2021 hakukierroksella hakea ELY:n rahoitusta jatkotoimenpiteille.

Tavoitteena on siis päästä tositoimiin keväällä 2022. Edellinen Kaakonlahden veneväylän ruoppaus tehtiin talviaikaan jään päältä, mutta nykytalvina näin vahvan jääpeitteen varaan ei enää voida laskea. Niinpä ruoppaus tehdään joko aikaisin keväällä tai myöhään syksyllä, jolloin se häiritsee mahdollisimman vähän vesien virkistyskäyttöä. Niittotöille parasta aikaa on heinä-elokuu, jolloin kasvusto on veden pinnan yläpuolella. Vesikasvillisuuden niittoja tulee tehdä 2-4 perättäisenä kesänä.

Rantakiinteistöjen haltijat, jotka pohtivat omien rantojensa niittoa ja/tai ruoppausta voivat olla yhteydessä hanketta koordinoivaan Silja Latvaseen (silja.latvanen@gmail.com), näin saamme kokonaiskuvan mahdollisista lisätöistä hankkeen ulkopuolella. Niittoja alueella tekee paikallisten yrittäjien lisäksi myös Pertun osakaskunta, joka ELY:n avustuksella sai heinäkuussa hankittua käyttöönsä niittokoneen.

Kiitos kaikille vapaaehtoisille, jotka ovat antaneet aikaansa ja osaamistaan hankkeelle. Yhdessä tehden onnistutaan.

 

Pertun osakaskunta, pj Jari Liukkonen

Pertunmaa valtuuskunta ja Pertun kyläyhdistys, pj Silja Latvanen

Pertunmaan kunta, kunnanjohtaja Leena Ruotsalainen