Vaiheita, oppia ja uteliaisuutta

Ti 24.05.2022 10:00

Kategoria:


Saavuin Pertunmaalle noin kuusi kuukautta sitten täynnä intoa ja ideoita. Olen koulutukseltani liikuntatieteiden maisteri, pääaineena minulla opinnoissani oli biomekaniikka. Väitän, että aika harvinainen koulutustausta kunnan liikunnanohjaajalle, ainakin, jos ei ole lisäksi toista tutkintoa esim. liikunnanohjauksesta tai -neuvonnasta. Opintojeni viimeisinä vuosina innostuin liikunnan edistämisestä ja näin itseni julkisella puolella ohjaamassa liikuntaa ja innostamassa ihmisiä liikunnan pariin. Joten tässä sitä ollaan, edelleen intoa täynnä ja käyttämättömiä ideoita taskussa. Taskuun on täältä Pertunmaalta kertynyt myös paljon uusia oppeja ja havaintoja liikkumisesta. Olen tämän puolen vuoden aikana oppinut aivan valtavasti mm. itsestäni ihmisenä ja liikunnanohjaajana ja myös yleisesti liikunnanohjauksesta. Ja tietysti paljon Pertunmaasta. 

Kun katsoo taaksepäin tätä kulunutta puolta vuotta, voi nähdä erilaisia vaiheita tai kausia. Viime vuoden lopussa oli paljon uutta opeteltavaa ja rytmin löytämistä. Jo muutaman viikon päästä töiden aloittamisesta oli aika alkaa suunnittelemaan seuraavaa vuotta. Tämän vuoden alussa koronarajoitukset estivät liikuntaryhmien pitämisen. Viiden viikon tauon jälkeen pääsimme helmikuussa aloittamaan liikuntaryhmät ensin ulkona, sitten sisällä. Koronarajoitukset vaikuttivat ryhmien toimintaan aina maaliskuuhun saakka. Huhtikuu vierähtikin sitten vauhdilla ohitse ja nyt on jo kesä tulossa kovaa vauhtia.

Myös ympäröivässä luonnossa on ollut erilaisia vaiheita ja kausia. Olenkin vitsaillut, että olen tutustunut Pertunmaahan kolme kertaa tämän puolen vuoden aikana. Marraskuussa oli pimeys ja pysyvä lumi satoi maahan. Pikku hiljaa vuoden vaihteen jälkeen pääsi tutustumaan päivän valossa ympäröivään lumiseen luontoon ja maaliskuun lopussa juuri ennen kellojen siirtoa pääsi jo ilta seitsemän jälkeen ilman pitkiä valoja autolla ajamaan kotiin. Huhtikuun loppupuolella pääsin sitten vihdoin tutustumaan ympäristöön ilman lumipeitettä. Jokaisessa kuvailemassani vaiheessa olen nähnyt ulkona liikkuessani jotain uutta, mitä en aiemmin ole nähnyt. Maisemat ovat eri aikoina hyvin erinäköiset ja lumen väistyttyä eri vihreän sävyt keväällä hurmaavat joka vuosi. Tällaiseen ympäristön ja luonnon tarkkailuun, tietynlaiseen uteliaisuuteen luontoa kohtaan, haluan kannustaa kaikkia. Ympäristö saattaa nimittäin antaa aivan huomaamatta valtavasti inspiraatiota arkeen ja samalla myös liikkumiseen.  

Kuten ensimmäisessä kappaleessa toin esille, olen oppinut paljon erilaista tämän puolen vuoden aikana. Toivon kuitenkin, että olen myös tämän kuluneen kuuden kuukauden aikana jättänyt omaa osaamistani tänne. Liikuntaryhmissä olen halunnut tuoda esille liikunnan ja erityisesti liikkumisen monipuolisuutta, korostaen erityisesti rauhallisuutta, kehon kuuntelua ja suoritustekniikkaa. Liikunta ja liikkuminen eivät ole suorittamista, jolla pitää olla tietty kesto ja teho, jotta se lasketaan ja siitä on hyötyä; tahti voi olla rauhallinenkin. Kyky liikkua on ilon aihe, josta kannattaa pitää kiinni.   

Mitä vielä haluaisin opettaa pertunmaalaisille? Uteliaisuutta liikuntaa ja liikkumista kohtaan. Olkaa uteliaita oman kehon toimintaa kohtaa sekä ympäröivää luontoa kohtaan. Tästä uteliaisuudesta saattaa löytää yllättäen intoa liikkumiseen. Iloitkaa pienistäkin onnistumisista, joita huomaatte hyvinvoinnissa liikkumisen ansiosta. Liikkumisen ei tarvitse olla suurimmalle osalle meistä suorittamista, vaan se voi olla iloa, oppia ja uteliaisuutta.  

Essi Ylipelkola