Olenko mie hurri?

Ke 20.05.2020 09:30

Kategoria:

Pertunmaan kunnantalon valtuustosalissa on yhdeksän kuvaa eri vuosien ja vuosikymmenten valtuuston puheenjohtajista. Kiinnitin ensimmäisenä huomiota herrahenkilöön, jolla on valkoisen oloinen lierihattu, vakava ja tietyllä tavalla hurjistunut ilme. Ajattelin kuvan perusteella, että hän on ollut aikansa uudistaja. Kuva on Emil Hurrista ja vuosiluku on 1929. Mitä? Onko hän ollut vain vuoden valtuuston puheenjohtajana. Oliko hänen uudistuksensa liikaa aikalaisille ja puheenjohtajan pesti kesti vain vuoden?

Eikun Hurrin kimppuun. Mysteeri selvisi Pertunmaan historiasta. Teos on Kaskesta kasvanut nykykunnaksi kehittynyt, esihistoriasta vuoteen 2016. Upea historiateos ja suorastaan tiiliskivi, jossa on 504 sivua, liitteineen 567 sivua. Erkki Kinnunen ja historiatoimikunta ovat tehneet valtavan kulttuurisen ja historiallisen teon. Aallotan, kumarran ja nostan hattua.


Entäs se Hurri? Löysin historiasta monta mainintaa, mutta jotenkin hän jäi mystiseksi. Historia kertoo, että hän oli sosialisti ja pientilallinen. Vuoden 1926 kuntavaaleissa hän oli demarien johtohahmo ja ykkösehdokas. Hän oli pessimismiin taipuvainen uuttera kunnallismies ja aina valmis toimimaan yhteiseksi hyväksi. Valitettavasti tarina ei kerro miksi hän oli vain vuoden 1929 valtuuston puheenjohtajana. Varapuheenjohtajana hän oli 1926–1929. Pienenä anekdoottina kerrottakoon, että vaalien äänestysprosentti oli 39,1 eikä yhtään naista valittu valtuustoon. Toki naisehdokkaitakin oli yksi. Lopussa tarina kertoo, että Emil Hurri kuoli 49-vuotiaana.

Emil Hurri

Hurrin lisäksi kahdeksan muuta valtuuston puheenjohtajista on päässyt seinälle kuvan kera. Kuvissa yksi nainen on iskenyt särön lasikattoon. Kaikki muut ovat miehiä. Riitta Savikurki oli kunnanvaltuuston puheenjohtajana vuosina 1993–1996. Menikö lasikatto lopullisesti rikki kun valtuuston puheenjohtajaksi valittiin vuonna 2017 Annukka Räisänen?

Historian teos kertoo, että ”sukupuolenmukainen tehtäväjako toimi Pertunmaan kunnallisessa elämässä pitkään. Kysymys ei ollut vaalikannatuksesta, koska naisia ei ollut juuri ehdokkainakaan. ”Sukupuolivalli” valtuustoon ja varsinkin kunnanhallitukseen oli korkea ja ilmeisesti kaksipuolinen, naisten kiinnostuksen puutteesta ja miesten epäilevästä asenteesta lähtevä”.  Mikä mahtaa olla tilanne ensi vuonna 2021 kuntavaaleissa? Ovatko naiset kiinnostuneita demokratiasta? Suhtautuvatko miehet epäilevästi naisten rooliin päätöksenteossa?

Molempia sukupuolia tarvitaan. Parasta olisi fifty-fifty-tilanne. Ja voihan olla, että molemmilta sukupuolilta jonain päivänä vie oman prosentin muun sukupuolinen. Tärkeintä on, että päätöksentekijöissä on erilaisilla taustoilla, eri-ikäisillä ja sukupuolella, eri vähemmistöillä, puolueilla tai kansalaisliikkeillä edustettuja ihmisiä, joilla on monipuolisia näkemyksiä kunnasta ja maailman tilasta. Tärkeintä on yhteinen dialogi, keskustelu, jonka pohjalta osataan ja halutaan tehdä kuntaa parhaiten eteenpäinvieviä päätöksiä. Se ei aina tunnu olevan helppoa. Kuka on sanonut, että elämän pitäisi olla helppoa?

Olenko mie hurri? Tavallaan kyllä. Jos hurri viittaa ruotsalaisuuteen, niin läheltä liippaa. Wikipedia kertoo, että ”hurri on sävyltään halventava nimitys suomenruotsalaisille ja nykyään myös ruotsinruotsalaisille”. Kyseinen ilmaus ei sovi minun etelä-savolaiseen maailmankansalaisen mielenmaisemaan. Ketään ei saa halveksia. Myös ruotsalaisia tarvitaan.

Ps. Pertunmaan historia on ostettavissa vaikka kunnantalolta tai Talvikista. Historiatoimikunnan jäsenet Risto Salminen, Laura Laitinen, Jorma Syvälahti, Juha Torniainen ja Mirja Vanhatalo ansaitsevat aallotuksen, kumarrukset ja hatun noston siinä missä kirjan toimittanut Erkki Kinnunenkin.

Leena Ruotsalainen
kunnanjohtaja
040 821 4590
leena.ruotsalainen@pertunmaa.fi
facessa: Leena Inkeri Ruotsalainen